Mäntsälän Kokoomuksen arvomaailma
 

Kulttuurimme ja kulttuuriperintömme yhdistävät meidät sukupolvien ketjuun, haastavat antamaan uusia merkityksiä 
maailmalle ja rakentamaan uutta. Ne kertovat, mistä tulemme ja keitä olemme, mutta eivät yksin ratkaise tai edes määritä, 
mitä meistä voi tai saa tulla.

Kansallinen ja kulttuurinen identiteettimme on moniulotteinen ja alati muuttuva, samoin kuin jatkuvasti kehittyvä kuntapoliittinen
toimintaympäristö. Nykyajan suomalaisuus on avointa ja osallistavaa – toivomme samaa myös kunnaltamme ja kuntalaisiltamme. Uskomme vahvasti tasa-arvoon ja keskinäiseen kunnioitukseen, ja haluamme, että jokainen kuntalainen tuntee olevansa
arvostettu ja hyväksytty. Jokaisen tulisi osaltaan osata kantaa vastuu siitä, miten puhumme toisillemme ja kohtelemme toisiamme.

Sivistys on moniulotteinen käsite, joka kattaa sekä tiedollisen että taidollisen ulottuvuuden, mutta myös sydämen sivistyksen. Koulutus ja kasvatus luovat sivistykselle perustan – ymmärryksen historiasta, valmiudet jäsentää ilmiöitä ja asettaa ne oikeisiin mittasuhteisiin. On tärkeää muistaa, että asioiden liiallinen korostaminen voi joskus vaikuttaa negatiivisesti muihin. Yhteisissä asioissa emme voi myöskään ajaa vain yhtä näkökulmaa, vaan meidän tulee osata  huomioida kaikkia parhaiten palveleva sopuratkaisu yksittäisten näkökulmien sijaan.

Maailma ympärillämme ja Suomessa on muuttunut. Mielestämme ihmisten tulee saada elää ilman pelkoa, vapaana kaikesta väkivallasta myös muuttuneissa oloissa. Me kokoomuksessa uskomme, että edistystahtomme ja kekseliäisyytemme avulla löydämme ratkaisuja eteemme tuleviin haasteisiin ja vältämme haitallisia valintoja muita kohtaan. Tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus ovat perusarvojamme, jotka ohjaavat toimintaamme ja päätöksentekoamme. Politiikassa on aina kyseessä yhdessä
muiden vaikuttajien kanssa tehtävät päätökset - kukaan ei yksin toimimalla lisää hyvinvointia. Yhdessä olemme ja saamme aikaan aina enemmän.

Toivottavasti saamme Mäntsälään tulevien vaalien aikana ja sen jälkeen avoimen, toisia kunnioittavan keskustelukulttuurin mielipide-eroistamme huolimatta. Pyrkikäämme löytämään kuntalaisia parhaiten palvelevat ratkaisut haastavassa taloustilanteessa sekä tekemään aktiivista, luotettavaa, muita kunnioittavaa vaalityötä.

Mäntsälän Kokoomus 
Hallitus

Hyvinvointialueiden tiukka talous

Kirjoittaja: Pirjo Vainio

Julkaistu Keski-Uusimaa 16.11.2024

Hyvinvointialueiden talouden kumulatiivinen alijäämä uhkaa kasvaa lähes kolmeen miljardiin euroon. Lain mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä vuoksi hyvinvointialueilla toteutetaan aluevaltuustojen hyväksymiä muutos- ja talouden tasapainottamisohjelmia.

Hyvinvointialueiden taloustilanne on nostanut keskusteluun erilaisia ratkaisuehdotuksia. Yksi niistä on arviointimenettelyn mahdollisena seurauksena oleva hyvinvointialueiden yhdistäminen ja sen myötä suurempien alueiden muodostaminen. Saavutettaisiinko näin toimimalla vahva palvelujen järjestäjä? Vai lisääntyisikö isompien alueiden myötä hallinnon kerroksellisuus ja palvelujen keskittäminen? Joka tapauksessa nykytilanteessa yhdistämisestä tulee seuraamaan muutoskustannuksia, jotka johtuvat mm. tietojärjestelmien ja palkkatasojen yhtenäistämisestä.

Julkisuudessa on esitetty, että verotusoikeus kannustaisi hyvinvointialueita kustannustehokkaaseen toimintaan. Niin kenties, vaan arvelen näin voimakkaan työkalun saamisen edellyttävän hyvinvointialueilta tiettyjä valmiuksia kuten vakaata talouden hallintaa. Verotusoikeuden antaminen lisäisi riskiä kokonaisveroasteen nousulle. Tässäkään vaihtoehdossa irtautuminen valtion ohjauksesta tuskin toteutuisi. Luvassa olisi todennäköisesti heikosti toimeentulevien alueiden tasausjärjestelmä ja veroprosentin sääntely.

Hyvinvointialueet ovat vaatineet alijäämän kattamisen takarajan siirtoa vuodesta 2026 jopa vuoteen 2030. Nykyistä aikaikkunaa pidetään liian lyhyenä, jotta kehittämistoimista saatavat hyödyt realisoituvat. Tosin hidastelu vaan siirtää hyötyjen ulosmittaamista kauemmas tulevaisuuteen. Nyt tavoitellaan optimaalista tilojen käyttöä, tehokkaita toimintatapoja, tarpeen mukaista palvelurakennetta ja vaikuttavia palveluja. Joskus pakko on tehokas muutoksen ajuri.

Hyvinvointialueiden rahoituksen painelaskelman mukaan alueiden rahoitus kasvaa vuoteen 2028. Julkisuudessa esitetyn lisärahoituksen saaminen on epärealistista, koska myös valtion talous on alijäämäinen. Päinvastoin hyvinvointialueiden odotetaan virittävän toimintansa kustannustehokkaaksi ja palveluiltaan toimiviksi. Hyviä esimerkkejä palvelusisältöjen uudistuksista löytyy Keusotestakin mm. kotisairaala, liikkuva sairaala, asiakasohjaus, yhteisöllinen asuminen ja omatiimimalli. Hyvinvointialueiden tehtävien karsimisen voisi hyvinkin liittää maan hallituksen norminpurkusuunnitelmiin. Toisaalta voisi olla innostavaa, mikäli rahoitusmalliin lisättäisiin kannusteita hoidon onnistumisesta esim. jonottomasta hoitoon pääsystä.

Todellisuutta on se, että kuusi hyvinvointialuetta ovat Valtiovarainministeriön tiiviin ohjauksen ja muutostuen piirissä. Todellisuutta on myös se, että lakeja tulee noudattaa, niin alijäämän kattamisen kuin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen osalta. Nyt on elintärkeää, että alueet jatkavat sisukkaasti ja määrätietoisesti muutosohjelmien toteuttamista lakisääteisiä palveluja vaarantamatta. Onnistuminen olisi meidän kaikkien etu.

Pirjo Vainio
Aluevaltuutettu, Kok.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Tarvitsemme moniosaajan hyvinvointialueen johtoon

Kirjoittaja: Pirjo Vainio

Julkaistu: Nurmijärven Uutiset 7.5. (lyhennelmä), Keski-Uusimaa 8.5. ja Mäntsälän Sanomat 11.5.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 28.4.2022 perustettiin hyvinvointialuejohtajan virka. Aluehallitus on valmistellut rekrytointia siten, että virka tulee hakuun elokuun alussa tänä vuonna. Tätä ennen aluevaltuustossa päätetään vielä viran kelpoisuusehdot.

Tässä vaiheessa voi pohtia, millaisia ominaisuuksia voisi edellyttää tulevalta hyvinvointialuejohtajalta. Mielestäni keskeistä on tuloksellinen muutosjohtamisen kyvykkyys. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa rakennetaan parhaillaan ja se on kiivainta vielä seuraavan viiden vuoden ajan. Näen kuitenkin, että organisaation toiminnan ja palvelujen uudistaminen tulevaisuudessa tulee olemaan jatkuvaa. Siitä pitää huolen valtion tiukka rahoitus. Toivon hänellä olevan vahvaa halua kehittää hyvinvointialueen toimintaa ja kykyä hallita verkostomaista toimintaympäristöä. Realistinen hankkeiden tuloksellisuuden arviointikyky on tervetullutta.

Hyvinvointialuejohtajalla tulisi olla myös kyky saada palveluorganisaation joukot toiminaan yhteisen tavoitteen suuntaan. Henkilöstö toteuttaa alueen asukkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sote -ammattilaisia  on hyvinvointialueen palveluksessa yli 4200 työntekijää.  Tämän vuoksi kokemus ison palveluorganisaation johtamisesta on arvokasta. Henkilöstön arvostuksen, kuulemisen ja nähdyksi tulemisen vahvistaminen ja sen osoittaminen on merkittävä kulttuurinen muutos. Myönteisen työntekijäkokemuksen luominen auttaa hillitsemään nyt alati kasvavaa henkilöstön vaihtuvuutta. Tarvitsemme hyvinvointialuejohtajan, joka on fyysisesti ja henkisesti läsnä työntekijöittensä arjessa. Johtajana hän tekee tekoja, joilla hän ansaitsee henkilöstönsä luottamuksen.

Valtio rahoittaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen taloutta 740 M€ vuonna 2023. Tulevaisuuden näkymässä palvelutarve kasvaa huimasti ja samalla rahoitus nykyiseen kuntarahoitteisuuteen nähden tiukkenee. Tämän vuoksi hyvinvointialuejohtajan toiveominaisuuksissa korostuu vahva talouden ymmärrys ja hallinta sekä johtamistahto viedä läpi talouden tuottavuusohjelmia. Johtajatehtävässä menestyminen edellyttää kykyä talouden ja toiminnan yhteensovittamiseen ilman leikkauksia siten, että asukkaat saavat tarvitsemansa sote -palvelut. Tarvitsemme sellaisia hakijoita, joilla on tulosnäyttöä palvelu- ja tuotantorakenteiden sekä  kustannusten kasvua hillitsevien toimenpiteiden onnistuneista muutoksista.

Pidän tärkeänä, että tuleva hyvinvointialuejohtaja on yhteistyökykyinen. Yhteistyö eri sidosryhmien ja asukkaiden kanssa on merkittävää, jotta  hyvinvointialue saavuttaisi arvostetun toimijan aseman. Laaja-alainen viestiminen jopa valmisteilla olevista asioista lisää luottamusta ja vahvistaa kokemusta yhteisöllisyydestä. Meillä on tarvetta johtajalle, joka on ennakoiva viestijä ja avoimesti hyvinvointialueen tilanteesta kertova.

Toivon, että saamme virkaan vahvoja ja kokeneita hakijoita. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue tarvitsee uudistuskykyistä, tulevaisuusorientoitunutta ja innostavaa hyvinvointialuejohtajaa. Tämä on alueemme kaikkien asukkaiden etu.

Pirjo Vainio, KOK

Aluevaltuutettu

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue